Syksyn 2024 päättää kaksi uutuutta. Näistä toinen on Seppo Ojan, Matti Rousin, Matti Leikolan ja Maria Lehtosen toimittama ja kirjoittama Pehr Kalmin koivu, joka sisältää sekä Kalmin johdolla 1700-luvulla kirjoitetun Turun Akatemian väitöskirjan koivusta että summauksen siitä, miten koivutietous on muuttunut. Vuoden viimeinen teos on Jukka Sarjalan toimittama ja suomentama kokoelma ruotsalaisen Adolph Törnerosin (1794-1839) kirjeitä. Törneros oli seurallinen luonne ja väsymätön ympäristönsä tarkkailija varhaisromantiikan Uppsalassa, "Ruotsin Jean Paul". Hän tallensi juhlien ja illanviettojen tunnelmia, matkakokemuksia ja eläviä henkilökuvia lukuisiin kaunokirjallista ilmaisua tavoitteleviin kirjeisiinsä. Suomennosvalikoima Törnerosin kirjeistä tutustuttaa lukijan 1820-luvun Uppsalan akateemisiin piireihin ja sivuaa ajan ylioppilaselämää. Tapaamme Ruotsin varhaisromantiikan kärkihahmot ja saamme katsoa läheltä kaupungin seuraelämää.
Hölderlinin lyyrinen, filosofinen romaani suomeksi
Olemme juuri julkaisseet Pirkko K. Holmbergin erinomaisen suomennoksen varhaisromanttisen kirjallisuuden klassikkoteoksesta, Friedrich Hölderlinin kirjeromaanista Hyperion. Teos ilmestyi alun perin kahdessa osassa, vuosina 1797 ja 1799. Tunnustuksellisessa teoksessa nimihenkilö Hyperion kertoo saksalaiselle ystävälleen Bellarminille elämänsä ratkaisevista vaiheista, antiikin kadonneen loiston löytämisestä, kohtaamisesta rakastetun Diotiman kanssa ja osallistumisesta kreikkalaisten kansannousuun ottomaanien valtaa vastaan vuonna 1770. Epäonnistuttuaan sekä rakastajana että vallankumouksellisena Hyperion elää Kreikassa erakkoelämää ja omistautuu kirjoittamiselle.
Hyperion on paitsi kaunokirjallinen myös syvästi filosofinen teos. Se pohtii ajattelun ja olemisen suhdetta ja kysyy, miten ihminen voisi elää ykseydessä luonnon kanssa.
Elämä on unta... ja muita kirjoja
Vuoden 2023 päätteeksi Faros on julkaissut kaksi uutuusteosta. Calderónin klassinen näytelmä Elämä on unta jatkaa Arto Rintalan hienojen suomennosten sarjaa. Rintala on aikaisemmin suomentanut useita 1500- ja 1600-lukujen espanjalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia. Nyt tämä työ jatkuu teoksella, jota pidetään Espanjan kultakauden huipennuksiin kuuluvana. Jatkamme myös Giacomo Casanovan muistelmien julkaisua. Nyt marraskuussa 2023 ilmestyy Elämäni tarina 7-8, jossa Casanova kertoo elämästään 1760-luvun alkuvuosina. Hän seikkailee eri puolilla Eurooppaa, Pariisista Roomaan ja Marseillesta Milanoon. Sivuja niteessä on 666. Seppo Sipilä on suomentanut nyt yhteensä 2866 sivua Casanovan massivista teosta. Vielä kaksi nidettä on tulossa lähivuosien aikana.
Näiden kirjojen lisäksi Faros on julkaissut toisen, pehmeäkantisen painoksen kahdsta Heinrich Heinen teoksesta, Herra von Schnabelewopskin muistelmat ja Firenzen öitä.
Vuoden 2022 kirjoja
Julkaisimme keväällä 2022 varhaisromantiikan klassikon, Ludwig Tieckin tarinan Oppinut (Der Gelehrte) Markku Mannilan loistavana suomennoksensa. Vuosi jatkuu syksyllä ainakin kahdella teoksella, Poggio Bracciolinin 1400-luvun Firenzessä kirjoittamalla kaskukokoelmalla, jonka Pekka Matilainen on suomentanut, sekä Emmanuel Boven romaanilla Ystäväni (Mes amis, suom. Kaila Holma). Valmistelemme myös seuraavaa Giacomo Casanovan muistelmien osaa.
Syksy 2021
Faros julkaisee joulukuussa 2021 kolme Charlotta Falkmanin ja Maria Kraftmanin kirjoittamaa pienoisromaania. Charlotta Falkman (1795–1882) ja Maria Kraftman (1812–1884) olivat pioneereja, kirjoittavia naisia 1800-luvun puolivälin Suomessa.
Niteeseen Pienoisromaaneja on koottu kolme teosta, Falkmanin Pappila (1847) ja Uudenvuodenaatto (1848) sekä Kraftmanin Niin loppui leikkini (1848). Teokset syntyivät tilanteessa, jossa suomalaista kirjallisuutta oli julkaistu vasta vähän ja lukijakunta oli pieni. Niistä avautuu näkökulma yli 170 vuoden takaiseen maailmaan, niin lasten ja vanhempien kuin miesten ja naisten suhteisiin, moraalisiin ongelmiin, onneen ja onnettomuuteen.
Falkmanin ja Kraftmanin teokset ilmestyivät alun perin ruotsiksi, ja vasta nyt ne ovat ensimmäistä kertaa saatavilla suomeksi. Teoksen ovat suomentaneet Ida Hallantie, Henrik Hurme, Jonna Härkönen, Sanni Kankare, Mirva Löfberg ja Anniina Örn. Esipuheen on kirjoittanut Heidi Grönstrand.
Kevät 2021
Kevään ensimmäinen kirjamme on Dante Alighierin Kansankielestä (De vulgari eloquentia), joka on maanpaossa vaeltaneen poliittisen pakolaisen pieni mutta painava kirja. Teos on kaksikielinen ja antaa mahdollisuuden seurata Danten ajatuksia sekä alkukielellä latinaksi että käännöksenä, Päivi Mehtosen ja Jaana Vaahteran erinomaisesti suomentamana. Keväällä julkaisemme myös seuraavan niteen Giacomo Casanovan omaelämäkerrasta Elämäni tarina, jossa ovat vuorossa osat 5 ja 6. Tässä jaksossa Casanova matkustaa ahkerasti Ranskassa, Hollannissa, Saksan ruhtinaskunnissa ja Sveitsissä, ja tapaa itsensä Voltairen Genevessä. Keväällä julkaisemme toki muutakin mm. Ludwig Tieckiä ja Emmanuel Bovea sekä uuden korjatun laitoksen Cervantesin Opettavaisista kertomuksista, mutta palaamme näihin tuonnempana. Lukuiloa!
Syksyn 2020 uutuuksia
Julkaisimme aiemmin tänä syksynä teoksen Suomen lintutiede 1828–1974. Aivan lähiviikkoina saapuu painosta teosta edeltävä Suomen lintutieteen synty: Turun Akatemian aika, josta ilmestyy nyt toinen korjattu painos. Teoksessa on myös laajat hakemistot. Samaan aikaan on valmistelussa useita muitakin teoksia. Painotuoreita ovat Arthur Schnitzlerin pienoisromaani Casanovan kotiinpaluu (suom. Raija Nylander), joka alun perin ilmestyi vuonna 1918, ja John Fletcherin Naisen voitto, eli Kesyttäjän kesytys (1609, suom. Lauri Sipari). Näiden lisäksi valmisteilla on kaksikielinen laitos Dante Alighierin teoksesta De vulgari eloquentia, Kansankielestä, sekä Casanovan muistelmien seuraava nide Elämäni tarina 5–6.
Suomen lintutiede 1828–1974 ilmestyy
Suomalaiset lintututkijat ovat monelta osin kulkeneet kansainvälisen lintutieteen eturintamassa ja toisinaan sen edellä. Faros julkaisee syyskuussa 2020 Esa Lehikoisen, Risto Lemmetyisen, Timo Vuorisalon ja Mia Rönkän toimittaman suurteoksen Suomen lintutiede 1828–1974. Teoksessa käsitellään lintuihin kohdistuvaa tutkimusta laajasti eliömaantieteen, ekologian, fysiologian, evoluutiotutkimuksen, käyttäytymistutkimuksen, ympäristötutkimuksen, kirjallisuustieteen ja etymologian näkökulmista. Teemat kattavat niin metsästyksen, lintujen ja munien keruun, tutkimusmatkat ja lintuharrastuksen kuin linnunnimien kehittymisen, lintujen suojelun ja tutkimusetiikan.
Suomen lintutiede 1828–1974 jatkaa ajankohdasta, johon tekijöiden aiempi teos Suomen lintutieteen synty – Akatemian aika (toim. Lehikoinen, Lemmetyinen, Vuorisalo & Kivistö, Faros 2009) päättyi.
Suomen lintutiede 1828–1974 on tieteellisesti vertaisarvioitu kokoomateos.